KYSYMYS: Olen miettinyt jo pitkään, että jos kerran taivaaseen pääsee vain Jeesuksen kautta, niin miten sitten ihmiset, jotka elivät sitä ennen? Eikö heillä ollut mitään mahdollisuutta päästä taivaaseen? Tämä tuntuisi aika epäreilulta.

VASTAUS: Tämä onkin hyvä kysymys!

Pelastus on lähtöisin Jumalasta, ei meistä ihmisistä. Jumalan sydämellä oli pelastaa meidät, ei meidän ihmisten. Ja mitä Jumala ajattelee kaikista ihmisistä: "joka (Jumala) tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden" (1.Tim.2:3-4)

Jos jossakin on ihminen, jonka on mahdollista tulla pelastukseen, Jumala tahtoo, että tulisi. "Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman. " (1.Joh.2:2) Jeesus ei ottanut vai muutaman syntejä päälleen, vaan koko maailman. Ja halusiko hän kantaa ne turhaan? Ei vaan, että mahdollisimman moni = kaikki voisivat pelastua.

Siksi voimme luottaa, että Jumalan hyvän tahdon mukaan jokainen ihminen, jonka on mahdollista taipua pelastukseen, saa siihen mahdollisuuden. Voimme luottaa, että Jumala on oikeudenmukainen ja armollinen ja kaikkitietävä. Vanhan testamentin aikana tämä toteutui siten, että oli väliaikainen uhrikäytäntö, joka peitti synnit kun ihmiset uskoivat uhreihin, siihen, että joku toinen uhrataan heidän syntiensä vuoksi. Tämä kaikki opetti ihmiskuntaa siihen, että oli tuleva yksi uhri, Jumalan Poika, joka uhrattiin yhdellä kertaa kaikkien syntien sovittamiseksi. Jokainen ihminen olisi kuullut Jumalan pelastustiestä, jos ihmiset olisivat välittäneet aadamista ja eevasta sekä Nooasta asti sen lapsilleen. Mutta näin ei käynyt ja ihminen itse hukutti pelastustien toistuvasti. Silti Jumala etsii niitä sydämiä, jotka haluavat etsiä häntä ja pelastusta.

Mutta meidän näkökulmastamme evankeliumilla on kiire. Meille on annettu käsky viedä se maailman joka kolkkaan, koska vain Jeesuksen kautta voi pelastua. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä mistä voimme huolehtia ja jättää loput armollisen Jumalan, taivaan Isän käsiin. Jos teemme vain sen minkä pystymme, se riittää. Mutta onko maailma nähnyt oikeasti sitä henkilöä, joka täydellisesti kokosydämisesti antautuu Jumalan palvelukseen. Jumala pystyy tekemään meidän kauttamme paljon, kun vain seuraamme uskollisesti Jeesusta. Paljon ei tarkoita sitä mitä toisten silmiin näkyy, vaan sitä mikä Jumalan silmiin näkyy.

Tärkeintä on siis huolehtia siitä, että oma sydän on kokosydämisesti Jumalan. Haluan seurata kokosydämisesti Jeesusta. Silloin Taivaan Isä avaa ihmeellisiä ovia eteemme, jossa voimme rakastaa lähimmäistä ja ola mukana lähetyskäskyn toteuttamisessa omassa, hänen valmistamassa paikassa ja tehtävässä. Se voi olla rukoustehtävä, se voi olla muille näkymätön tehtävä, mutta kun se on Jumalalta tullut tehtäväs, se on paras tehtävä ja paikka meille.