Miksi minusta tuntuu, että juuri se, että Jeesus ei haukkunut kohtaamiaan ihmisiä ja julistanut syntejä synneiksi, avasi näiden sydämen ovet. Eikö meidänkin kannattaisi ottaa mallia Hänen esikuvastaan?

Hyvä on ottaa oppia Jeesukselta, se on totta:

Mark.10:17 Ja hänen sieltä tielle mennessään juoksi muuan hänen luoksensa, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: "Hyvä opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

18 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Miksi sanot minua hyväksi? Ei kukaan ole hyvä paitsi Jumala yksin.

19 Käskyt sinä tiedät: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Älä toiselta anasta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'."

20 Mutta hän sanoi hänelle: "Opettaja, niitä kaikkia minä olen noudattanut nuoruudestani asti".

21 Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: "Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua".

22 Mutta hän synkistyi siitä puheesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.

Toinen kohtaus: Luuk.10:25 Ja katso, eräs lainoppinut nousi ja kysyi kiusaten häntä: "Opettaja, mitä minun pitää tekemän, että minä iankaikkisen elämän perisin?"

26 Niin hän sanoi hänelle: "Mitä laissa on kirjoitettuna? Kuinkas luet?"

27 Hän vastasi ja sanoi: "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi, ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi".

28 Hän sanoi hänelle: "Oikein vastasit; tee se, niin sinä saat elää".

Näin huomaamme, että Jeesus julisti lakia eikä ollut suinkaan lepsu yhdessäkään kohtaamisessa. Paavali summaa hyvin lain luonteen: Gal. 3:24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

Päinvastoin tänä aikana ihmiset eksyvät kun eivät tiedä mikä on Jumalan laki. Sen julistamisessa ei tarvitse tuomita toisia, mutta laki osoittaa ihmiselle sen, että hän tarvitsee armoa. Luin erään artikkelin, jossa jossain päin maailmaa vain 1% ihmisistä uskoi menevänsä helvettiin. Se on täysin vastoin sitä lukemaa, jonka Jeesus on meille ilmoittanut. Olemme vastuussa siitä, että ihmisiä varoitetaan synnistä ja sen turmelevasta ja kadottavasta vaikutuksesta. Armo kuulu sitten sille, joka tekee parannuksen. Jeesus summaa "Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte."

Jeesus ymmärsi milloin pitää käyttää lakia ja milloin armoa. Tänä päivänä julistetaan armoa synnin päälle ja syntinen jatkaa entiseen malliin synneissään kohti kadotusta luullen menevän kohti Taivasta. Kun ei ole tullut oikeasti uskoon, kun elämässä ei ole mitään merkkiä siitä, että elävä Jumala on tullut muuttamaan hänen elämänsä ja että hän on tullut oikeasti uskoon. Ei ole tullut vihaa syntiä kohtaan ja rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan.