Eilen oli meillä nuorten aktio kadulla, jossa kerroimme nuorille tai vähän vanhemmillekin hyvästä sanomasta, evankeliumista. Vain Jeesus vie Taivaaseen. Aivan mahtava tapahtuma ja varsinkin se kuinka nuoret saivat itse rohkeutta kertoa Herrasta. Uskon, että nuoret tulevat viemään evankeliumin tälle sukupolvelle, vanhemmat uskovat kun taitavat olla juuttuneet kiinni liikaa televisioon tai johonkin muuhuhn viihteeseen.

Eräs este yhdellä nuorella tulla uskoon oli maineen menetys. Tämä onkin varsin yleinen este tulla uskoon Jeesukseen. Jeesuksen aikanakin oli hallitusmiehiäkin, jotka eivät tunnustaneet uskoa ihmiskunnian menetyksen pelossa:

Joh. 12:42 "Kuitenkin useat hallitusmiehistäkin uskoivat häneen, mutta fariseusten tähden he eivät sitä tunnustaneet, etteivät joutuisi synagoogasta erotetuiksi."

Mutta miten pätevä tämä lopulta on? Jumala on ensiksikin luvannut, että "Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään" Room.10:11

Ja mitä tärkeintä kumpi on tärkeämpää, saanko kunniaa ihmisten edessä vai Jumalan edessä? Mitä on ihmisten edessä saatu kunnia? Se ei ole mitään, se haihtuu, se pettää ja lopulta ne ihmiset joiden edessä sitä kunniaa haetaan, tulevat olemaan juuri Jumalan edessä tuomittavina. Silloin ei merkitsekään enää ihmisen antama kunnia, vaan Jumalan antama.

Jeesus summaa asian:

"Matt.10:32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. 33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa."

Ei ole kovin viisasta myydä ikuista osaansa, hetken kestävän pienen kunnian humautuksen vuoksi. Viisasta on antaa koko elämänsä Herralle Jeesukselle, jotta hän lopulta tunnustaisi omaksensa ikuisiksi ajoiksi.